Paljon puhuttanut asia: Romanihameeseen saatava tuki

Koska olen muutamissa teksteissäni kirjoittanut romanikulttuurin mukaisesta pukeutumisesta, on luonnollista ottaa esille myös romaninaisen vaatteisiin saatava rahallinen avustus. Olen aika varma, että tekstistä paljastuu usealle jotain uutta, vääriin oletuksiin kun olen niin valitettavan monesti joutunut törmäämään. Nämä väärät oletukset haluan tässä korjata, jotta kenenkään ei tarvitsisi huudella kaduilla tai nettimaailmassa asioita väärien tietojensa pohjalta.

Romaninaisen hametta varten saatavaa avustusta voi hakea henkilö, joka on perusturvan asiakas ja toimeentulotukea elääkseen saa kuukausittain. Niin sanottu hameraha kuuluu täydentävän toimeentulotuen piiriin.

Täydentävää toimeentulotukea voi muiden erityistarpeiden tai –olojen aiheuttamien lisämenojen lisäksi saada esimerkiksi lasten päivähoidon maksuihin tai muuttokustannuksiin. Romanivaatetus luetaan nimenomaan erityistarpeeksi, koska pukeutuminen on tärkeä ja hyvin olennainen osa romanikulttuuria.

Romanihame on ainoa romanivaate, johon avustusta täydentävän toimeentulotuen piiristä saa. Muut on kustannettava itse. Täydentävä toimeentulotuki on aina harkinnanvarainen, eli automaattisesti sitä ei saa.

Harkinnanvaraisuuteen perustuu myös myönnettävä summa. Joillakin paikkakunnilla on mahdollisuus saada tätä tukea korkeintaan 400 euroa, joka ei suinkaan tarkoita, että se neljäsataa annetaan sieltä automaattisesti. Enimmäissummasta saatetaan tiputtaa jopa puolet pois. Paikkakunnittain vaihtelee, paljonko täydentävää toimeentulotukea romanihametta varten on mahdollisuus saada. Eroja on myös siinä, minkä pituisin väliajoin tukea voi hakea. Joillakin paikkakunnilla aika on 2 vuotta, joillakin 4.

Romanihame maksaa vähintään 500 euroa. Jos siis hameen teettämistä varten myönnetään esimerkiksi 250 euroa, on henkilöllä omavastuuta jäljellä edelleen puolet summasta. Sama hame saattaa olla päivittäisessä käytössä vuoden, jopa kaksi.

Haettaessa täydentävää toimeentulotukea, on asiasta tehtävä kunnollinen selvitys. Tähän sisältyy esimerkiksi hameen tulevan ompelijan nimen ja yhteystietojen ilmoittaminen. Ompelijalta on myös pyydettävä kustannusarvio, joka voidaan liittää hakemukseen. Kaikki ompelijat eivät lähetä kustannusarvioita, jolloin yhteystietojen perusteella sosiaalihuollosta voidaan ottaa yhteyttä ompelijaan ja kysyä hinta-arviota. Sosiaalihuolto ei päätä eikä saa määrätä, kenellä asiakkaan on hameensa teetettävä. Asiakas valitsee tämän itse. 

Mikäli täydentävää toimeentulotukea myönnetään, on asiakkaan hoidettava hameen maksupuoli mahdollisimman nopeasti, ja toimitettava asiasta kuitti sosiaalihuoltoon. 

Joillakin kunnilla on ikäraja täydentävän toimeentulotuen saamismahdollisuuteen. Useimmiten ikäraja on 16 vuotta. Vaikka 16-vuotias voi täydentävää toimeentulotukea hakea, on hän silti muuten lain silmissä alaikäinen. Tällöin hänen vanhempiensa tulot otetaan huomioon hakemuksessa. Mikäli hakija on nuorempi kuin 16 vuotta, on hänen vanhempiensa mahdollista hakea hänelle täydentävää toimeentulotukea. Asiat käsitellään tapauskohtaisesti.

Kuten aiemmin kirjoitin, romanihame on ainoa romanivaate, johon täydentävää toimeentulotukea eli rahallista avustusta myönnetään. Väännän vielä rautalangasta, että naisen pukuun kuuluu muitakin elementtejä kuin hame, eikä näihin myönnetä avustusta. Näihin jokainen säästää itse.

Miehille ei myönnetä toimeentulotukea miesten romanipukuun, koska hankintamenot eivät ole yhtään samalla viivalla naisten romanivaatetuksen kanssa.